Laaka nro 5 / 1934 | talvinumero

Huomioita B-sarjan loppuotteluista

B-sarjan yhdeksikköjen sataisesta joukosta oli elokuun alkuun mennessä saatu erotetuksi aluemestarit, kaksitoista luvultaan. Näistä aluemestareista korotettiin suursarjaan neljä, kaksi Idästä ja kaksi Lännestä. Suursarjakarsinnat - oikeammin sanottuna B-sarjan loppuottelut - suoritettiin seuraavasti: Idän kuudesta aluemestarista karsittiin ensin pois kaksi. Jäljellejääneet neljä kokoontuivat Viipuriin pelaten siellä 8.-9.9. yksinkertaisen sarjan. Ensimmäiseksi ja toiseksi selviytyneet yhdeksiköt saivat arvonylennyksen. Täysin vastaavasti meneteltiin myösLännessä, jossa ratkaisusarja suoritettiin 15.-16.9. Tampereella.

Nämä niin Viipurin kuin Tampereenkin "markkinat" olivat sinänsä varsin mielenkiintoiset. Siellä kohtasivat toisensa kaukaisten maakuntain valiojoukkueet, ja tällöin nähtiin paljon sellaistakin hyvää, mitä viime aikoina on monilta suursarjaotteluilta turhaan odottanut.

Idän B-sarjan loppuotteluihin Viipuriin olivat selviytyneet Joensuun Palloseura, Jyväskylän Kiri, Kotkan Into ja Viipurin Kisaveikot, jotka olivat vastaavasti Pohjois-Karjalan, Suur-Savon, Kymenlaakson ja Kaakkois-Suomen aluemestareita. Etukäteen oli varsin vaikeata sanoa joukkueitten keskinäisistä voimasuhteista mitään varmaa, kaikki kilpakumppanit kun olivat kerrassaan eri tahoilta Itä-Suomea.

Mutta vaikkei mitään suoranaisia vertailumahdollisuuksia voinutkaan olla, niin kuitenkin kallistui "yleinen mielipide" ennen otteluita varsin selvästi Joensuun ja osittain myös Kotkan puolelle. JoPS:han oli kaksi vuotta sitten jo pelannut suursarjassa ja tällöin antanut täyden vastuksen sarjan tekijäjoukkueillekin. Ja viime keväänä olivat lisäksi Joensuun kaksi pesäpalloseuraa tavallaan yhtyneet. Kotkan Into oli puolestaan pitkin kesää osoittanut vakuuttavaa kuntoa, m.m. otellessaan sekä Haminan Palloilijain että Lahden Mailaveikkojen kera.

Vaan niinpäs kävi, että suursarjaan selviytyivät juuri nuo toiset kaksi joukkuetta. Kiri ja VKV.

Että kaikki neljä joukkuetta olivat keskenään erittäin tasaväkisiä, sitä osoittavat seuraavat seikat: Suoritetun sarjan pisteet jakautuivat siten, että JyKi ja VKV saivat niistä 4, JoPS ja KI kumpikin 2. Tasaisemmin ei pistejako olisi voinut ilman tasapelejä käydä. kaikki yhteenotot olivat yhtä ainoata poikkeusta lukuunottamatta tavattoman tasaväkisiä, päättyen yhden, korkeintaan kahden juoksun eroon. Ja siinä ainoassa ottelussa, jota voi sanoa epätasaiseksi, löi viimeiseksi sarjassa jäänyt yhdeksikkö sarjan voittajan; 5-0! Saattapa miltei väittää, että sijoituksen ratkaisi pikemminkin rouva fortuna kuin jonkinlaatuinen eroavaisuus eri joukkueitten pelitehossa.

Suoritetuista otteluista oli ehkä railakkain ja jännittävin VKV:n ja KI:n välienselvittely. Varsinainen peliaika päättyi 2-2. Sääntöjen määräämässä ainoassa jatkovuoroparissa sai Into ensin sisään jouduttuaan johdon 5-2. Selvä on, tuumivat niin katselijat kuin pelaajatkin. Vaan ei se niin selvä ollutkaan. Viipurilaiset saivat jatkuvan ajon ja voittivat kuin voittivatkin juoksuluvuin 6-5.

Eri joukkueita tarkastellessa kiintyi huomio ennenkaikkea kotkalaisten kauniiseen ja hiottuun ulkopeliin. Nimenomaan polttaja Tauno Vainion edesottamisia oli ilo katsella. VKV puolestaan etuili juoksujakolmikkonsa T.Haikonen - J.Haikonen - Gunell nopeudella. Jyväskylän pojista esitti parasta peliä sekä lyöjänä että ulkopalveluksessa polttajasharmööri Nikke Räisänen.

Joensuun joukkueesta mainittakoon kolmikko Hurri - Rummukainen - Hintikka. Viimemainittu veti yleisön huomion puoleensa pelaamalla varavahtia paljain käsin. Vaan oikeat sepän kourat näkyivät sillä pojalla olevankin, sillä pysyipä niissä pallo kuin pallo.