KAUSI 2001 | Ykköspesis

Päivitetty 16.4.2009

Ylärivi vas.:
Timo Kilpeläinen, Arttu heikkinen, Ville Varonen, Mikko Tiainen, Mika Kilpeläinen, Tuomo Schroderus, Aki Tervo.
Keskirivi vas.:
Vesa Kettunen (huolt.), Esa Heiskanen, Ari Väistö (pj.), Jarkko Pesola, Mikko Pirhonen.
Alarivi vas.:
Arto Riikonen (jj.), Jaakko Hirvonen, Ari Paloaro (valm.), Petri Kemppainen, Tuomo Pesonen (h.).

Pelinjohtajan mietteitä tulevasta kaudesta

Taas on kevät jo siinä vaiheessa, että sarjaottelut ovat alkamassa, joten hieman valaistusta nykyiseen JoMaan.

Viime kauteen verrattuna Joensuun Mailan 1-sarjajoukkue on taas hieman muuttanut kokoonpanoaan. Joukkueeseen on tullut omista kasvateista Ville Varonen ja Mikko Tiainen, Sotkamosta Arttu Heikkinen, Tuomo Schroderus ja Timo Kilpeläinen sekä Pattijoelta Jarkko Pesola. Ulkopaikkakunnilta tulleet miehet ovat 20-vuotiaita. Viimevuotisesta joukkueesta on muuttanut pois tai lopettanut Jukka Ikonen, Petri Pennanen, Sami Piirainen ja Arvo Väistö.

Joukkue on iältään nuori, vaan ei välttämättä kokematon. Ryhmästä ei löydy yhtään yli 30-vuotiasta pelaajaa, mutta sen sijaan monia suomenmestaruusmitaleja voittaneita pelaajia joukkueessa on useita.

Joukkueen harjoittelusta on vastannut Ari Paloaro, joka on hoitanut asian suurella sydämellä ja ammattitaidolla, joten joukkue on saanut valmistautua kauteen osaavissa käsissä.

Arvioni tulevan kauden sarjan nousukarsintoihin "pääsevistä" ennakkosuosikeita on, että paikoista kilpailevat Kuopio ja Järvenpää sekä näiden kanssa tasaväkisesti kilvoittelevat myös Kouvola ja Nurmo. Myös vahvistunut Kajaani sekä kokeneet Vimpeli ja Haapajärvi voivat yllättää neljän parhaan joukkoon. Talvella nähtyjen harjoitusottelujen jälkeen voi sanoa, että kaudesta kokonaisuudessaan voi tulla hyvin tasainen. Ari Väistö * Pelinjohtajan yhteenveto kaudesta >>>

Kauden näkymät kapteenin silmin

JoMan miesten joukkueen pesisvehkeet eivät saaneet viettää kovinkaan pitkää talvilepoa, sillä yhteiset harjoitukset joukkueella alkoivat marraskuussa. Sen jälkeen pallot, ja joskus mailatkin, ovat saaneet kyytiä treeneissä ja viikonloppuleireillä. Viikolla laji- ja voimaharjoituksia on ollut lähes joka päivä, sekä tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan on päivisin tehty henkilökohtaisia lisäharjoitteita.

Viikonloppuleireillä on sitten saatu koko poppoo kasaan ja päästy hiomaan joukkuekuvioita, sillä osa pelaajista on viettänyt talvea muissa maisemissa opiskelujen ja töiden takia.

Viime vuodesta joukkue on hieman muuttunut, mutta uudet kaverit ovat päässeet hyvin sisälle joukkueeseen ja ovat tuoneet tervettä kilpailua pelipaikoista. uusien pelaajien mukana on tullut myös lisää lyöntivoimaa, ja varmasti kesällä nähdään useamman kerran se, kun joku pojista tykittää pallon "yliopiston pihalle". Uskon, että nämä uudet "jomat" tulevat tutuiksi ensi kesän kamppailuissa myös mehtimäen pesispyhättöön saapuville pesisjännäreille.

Joukkueen ensi kesän tavoitteena on lähteä voittamaan jokaista peliä ja jokaista jaksoa ottelussa. Jos näitä tavoitteita päästään lähellekään, niin varmasti pelaajat ja katsojat ovat tyytyväisiä kesän menestykseen. Lupaan, että kesällä Mehtimäellä nähdään paljon tiukkoja ja jännittäviä pesisnäytelmiä, joissa katsojat pääsevät nauttimaan kaikista lajin hienouksista ja hyvistä suorituksista. Mika Kilpeläinen * Killen yhteenveto kaudesta >>>

Ylh. vas.: Joonas Hänninen, Ville Jehkonen, Mika Kontkanen. Kesk. vas.: Antti Raekorpi, Jaakko Hirvonen, Mika Kilpeläinen (pj./valm.), Niko Nevalainen. Alh. vas.: Mikko Pirhonen, Antti Remes, Samu Parkkinen.

A-pojat Superpesiksessä

Tämä komealta kalskahtava termi synnyttää helposti mielikuvan epätoivoisesta yrityksestä matkia aikuisten vastaavaa sarjaa, mutta todellisuus on jotain aivan muuta. A-poikien Superpesis on korvaamaton kasvualusta kelle tahansa junioripelaajalle. Tiukkoja ja tasokkaita otteluita kimmerretään läpi kesän jokaisella paikkakunnalla.

Sarjan luonne on täysin toisenlainen kuin miesten sarjoissa, joissa lähes kaikki junioreissakin pelaavat ovat mukana. A:n Superissa kentillä ei laahusta ikuisen maakuntasarjasopimuksen tehneitä yksijalkaisia sarjajyriä, joiden suussa jenkki on maistunut jo liian pitkään, vaan estraadeilla esiintyy nuoria ja nälkäisiä pelimiehiä.

Sarja motivoi pelaajia erittäin paljon, ja on siksi pienistä kehitysvaikeuksista huolimatta ideana niin hyvä, että katsoja nauttii varmasti näkemistään peleistä. Itse sarja pelataan 10 joukkueen kaksinkertaisena sarjana, jolloin kaikille tulee 18 ottelua. Runkosarjan ensimmäinen ja toinen pääsevät suoraan välieriin ja lopuista kahdesta paikasta pelataan siten, että runkosarjan kolmas kohtaa kuudennen ja neljäs viidennen.

Mehtimäen hiekalle saapuvat aikuisten sarjoista tutut nimet, mm. Sotkamo, Seinäjoki ja Kankaanpää. Kun linja-auton

nokka suuntaa kohti Seinäjokea toukokuun puolivälissä, käännetään joensuulaisen pesäpallon historiassa uusi lehti. Ensimmäistä kertaa Joensuun Mailalla on heittää tuleen oma superpesisjoukkue. Auto on lastattu pikkuoravista vähän isommiksi nisäkkäiksi kasvaneilla pelimiehillä. Maailmaa lähtee valloittamaan Joukkue.

Alkukesän kokoonpanoon tuo omaa lisäänsä valtio, joka pitää hellässä huomassaan meistä seitsemää heinäkuuhun saakka. Mutta olipa kentällä minkälainen yhdeksikkö tahansa, vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei tule puuttumaan.

Ikärakenne joukkueessa on tulevaa kautta silmällä pitäen mainio. Ylivoimainen enemmistö meistä on vanhinta ikäluokkaa. Nuoremmatkin kimpulat ovat osoittaneet olevansa kykeneviä muuhunkin kuin mehupullojen kantamiseen. Joukkueessa on miehiä Joensuun lisäksi Outokummusta, Pyhäselästä ja Kiteeltä, mutta siitä huolimatta meissä on viime vuosien aikana hioutunut nippu, jossa pesii huumori ja ennen kaikkea joukkuehenki. Syöttölautasen ääreen kyykistyy kyseisen sarjan loppuotteluissakin esiintynyt Itä-Länsi-jyrä, jääkäri Hirvonen JA. Ulkokentälle meillä on heittää edellisvuosien tyyliin kymmenkunta Anttia ja muutama räväkästikin liikkuva ja heittävä mies. Koko keittoa hämmentää pelinjohtaja, sotkamolainen kylähullu Mika Kilpeläinen. kaikki eväät menestykseen ovat olemassa.

Vuonna 2001 Mehtimäen hornankattilaan astuu ryhmä, joka on kokenut yhdessä paljon, mutta toivottavasti ei vielä mitään. Huonona päivänä voimme hävitä kelle tahansa ja hyvänä päivänä voimme voittaa kenet tahansa. Niskanepparit on naulattu tiukasti kiinni ja työrukkaset liimattu yhtä tiukasti kiinni käsiin. Mitalikahvien poroja ei ole vielä mitattu lusikalla ja playoff-partojen kasvattaminen on jätetty muiden huoleksi.

Mikko Pirhonen A-pojat/kapteeni

JoMa iskee puskasta. Syksyllä nähdään kuinka kauas siipemme ovat kantaneet, mutta sitä ennen toivottavasti mahdollisimman laaja katsojakuntamme saa nähdä satoja pesäkilpoja, tuuletuksia, loistavia suorituksia niin mailan kuin räpylänkin varressa. Joukkueen jäsenenä ja sen kapteenina on helppo lähteä tulevaan kesään. Karavaani kulkee, maisema vaihtuu ja gramofoni soi, ja tällä retkellä on kunnia olla mukana. Tervetuloa mukaan! * Mikon kommentit kaudesta >>>

Naiset aloittavat Suomensarjassa

Usean täpärälle jääneen nousuyrityksen katkeruudet on nyt nielty ja tänä keväänä Joensuun Mailan naiset saavat aloittaa kautensa Suomensarjasta.

Talviharjoittelun aloittaminen oli menneenä syksynä helpompaa kuin parina aiempana, sillä motivaatioon uusi sarjaporras selvästi vaikuttaa. Talviharjoittelu on kuitenkin kulkenut entisiä jo tutuksi tulleita reittejä ja Vapaa-aikatalokin on pysynyt kuib pysynytkin vielä "kaik yhess koos". Joukkue on lähes sama kuin edellisenäkin kesänä: mukaan on toki päässyt muutama ahkera ja lahjakas juniori ja yksi menetys salibandyn puolelle on jouduttu toteamaan.

Harjoitteluaktiivisuus on ollut korkealla ja kun yo-kirjoituksista ja kevään reissuista on nyt selvitty, luulen ryhmän taas helposti kiinteytyvän yhdeksi tiiviiksi joukkuemassaksi, valmiina kesän rientoihin.

Alkavan kauden sääntöuudistus, jossa jokaisella lyöntikierroksella täytyy saada aikaan kaksi lisäjuoksua, on uusi jännitysmomentti erityisesti nousijajoukkueelle. Tanakkaa lyöjämörssäriainesta kun ei joukkueessamme oikein ole, pikemminkin vahvuutemme on tasaisuudessa ja näppäryydessä. Vieraaksemme saamme Mehtimäen hiekalle paikalliset Viinijärven (II-joukkue) ja Tohmajärven, mutta myös imatran Etelä-Karjalasta. Kymenlaaksosta saapuvat Koria ja Hamina, sekä Varkaus suoraan Savon sydämestä.

Ylh. vas.: Johanna Huohvanainen, Maria Kuznezcenko, Laura Jehkonen, Marika Turpeinen, Maijo Kettunen, Mia Koivula (valm./pj.), Anna Koivula. Alh. vas.: Laura Torvinen, Emmi Lehikoinen, Milja Kärnä, Elna Riikonen, Heidi Komulainen.

Tavoitteenamme on kehittää omaa peliämme niin toimivaksi, että otteluista olisi luvassa tasaisia vääntöjä, joista pystymme myös kääntämään pisteitä omaan pussiimme. Siis takuuvarmaa iloista naispesäpalloilua, Tom Jonesia, runsasjuoksuisia otteluita, Nannan-naata... jne... Ja jos joku ei havaitse naisenergiaa tästä joukosta jo kaukaa - suosittelen piipahdusta Niinivaaran Optiikkaan! Kannustusta aina kaipaamme (....sillä Turre ei aina riitä...)

Mia Koivula, pelinjohtaja

* Lauran yhteenveto kaudesta >>>