Mitä mietittiin lähes viisi vuosikymmentä sitten?
Pomppu- ja piikkilyönnit sekä ontot mailat puhuttivat
Suurinta kohua ovat viime vuosina aiheuttaneet pomput ja piikit, joita on jopa vaadittu kokonaan
poistettaviksi. Se ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen juttu, sillä pesäpalloyleisö haluaa nähdä juoksuja
syntyvän. Juuri pompulla on helppo saada pesät täyteen ja sitä kautta sitten juoksuja. Pomput eivät
kuitenkaan menesty pehmeällä ja heikoilla kentillä. Pomppujen ”vastamyrkky” on syöttölautasen taaksepäin
siirtäminen.
Piikkilyönneissä on se ikävä puoli, että sitä on usein vaikea havaita, onko se laiton vai ei. Toinen on se,
että yleisömäärien lisääntyessä viime vuosina ja katsomotilojen ollessa pienet, katsojat tulevat liian
lähelle rajoja. Tällöin pallo monesti piikillä menee yleisön joukkoon ja voi ”hävitä joksikin aikaa,
mikäli katsojatkin osallistuvat peliin”.
Piikillä on monesti hyvin ratkaiseva merkitys pelin lopputulokseen. (Se koettiin mm. Höytiäinen –
Kelta-Mustat ottelussa Joensuussa 15.6. Pallo hävisi ruohikkoon ja sinä aikana KeMu teki neljä juoksua ja
voitti 7-4). Jotain parannusta siihen on saatava. Pesäpalloilun ”isän”, Tahko Pihkalan ehdotus on, että
mikäli piikkilyönti ylittää sivurajan ennen kakkos- tai kolmospesää, se on laiton On myös ehdotettu, että
pystytettäisiin kakkos- ja kolmospesille johtaville rajoille esim. puoleen väliin lippu. Jos pallo ylittää
rajan ennen sitä, on lyönti laiton, päinvastaisessa tapauksessa se on hyväksytty lyönti.
Umpimailoihin jälleen
Mailojen tekotavassa on menty liian pitkälle. Nykyisin nämä lyöntivälineet ovat pullomaisia ja onttoja,
minkä takia ne menevät helposti puhki. Nyt on esitetty, että palattaisiin jälleen umpinaisiin mailoihin,
jolloin ne kestävyytensä ansiosta säästäisivät melkoisen märän rahaa. Pallon painon nostaminen 10 grammalla
on saanut sen lentävämmäksi ja siten nopeuttanut myös pelin luonnetta.
Maakunnan pesäpallopanos saa tunnustusta
Pohjois-Karjalan panos pesäpallossa on tunnustettu hyväksi niin liiton portaissa kuin muuallakin päin
Suomea. Tosin maakunnassa ei ole toistaiseksi ole joukkuetta mestaruussarjassa, mutta onhan neljä
suomensarjassa. Se on osoitus tason laajuudesta ja sitä kautta päästään myös pääsarjaan.
Piirin paikkakunnista vaikuttaa voimakkaimmalta Nurmes, missä on tehty todellakin tarmokasta työtä
pesäpallon hyväksi. Siitä lankeaa kiitos tämän urheilumuodon harrastajille ja toimihenkilöille. Seppojen
edesottamukset ovat olleet sellaiset, että liitossa odotamme sen, jollei tänä niin ainakin parin vuoden
kuluttua nousevan mestaruussarjaan. Se olisi suureksi eduksi koko maakunnan pesäpalloilulle. Hyviä
paikkakuntia ovat myös Outokumpu, Joensuu ympäristöineen ja Kesälahti.
Yksityisistä henkilöistä haluaisin antaa kiitoksen piirin pesäpallojaoston puheenjohtajalle, dipl. ins.
K.O. Salmiselle Joensuussa, metsäteknikko Kauko Kuusamolle Nurmeksesta, voimistelunopettaja
Jouko Peltolalle ja konstaapeli Toivo Riikoselle Outokummusta sekä postiljooni Arvo
Pippolalle ja toiminnanjohtaja Risto Lampulle Joensuusta.
Lyhennelmä ”Supen” kirjoittamasta artikkelista, jossa haastateltiin PPL:n puheenjohtaja
Erkki Kivelää. Artikkeli julkaistiin sanomalehti Karjalaisessa 28.6.1958.
